Olen huomannut, että yllättävän monet ruoka, syömis- ja juomistottumukset aiheuttavat ihmisissä syyllisyyttä. Jostain syystä asiakkaani syyllistyvät melko usein myös kahvin juomisesta: – Sitten juon kahvia, pitäisi varmaan vaihtaa teehen. En minä montaa kupia päivässä juo, mutta aamulla on pakko saada. Kun sitten tiedustelen, miksi kahvin juominen tulisi lopettaa, ei siihen ole mitään selkeää syytä, mutta on sellainen mielikuva, että kahvi on t o d e l l a pahasta. Ne jotka juovat kahvia sitten reilummin, ovat kuin alkohoholin suurkuluttajia, häpeillen kerrotaan että – Saattaa mennä ihan pannullinen sumppia.
Miten tästä vain harvojen ja valittujen halutusta luksustuotteesta, tuli syyllisyyden aiheuttaja?
Kahvia on tosiaan parjattu, mutta toisaalta viime aikoina minusta on uutisoitu kahvin myönteisiä vaikutuksia. Kohtuullinen kahvin juominen parantaa vireyttä, vähentää riskiä sairastua dementiaan, diabetekseen, kahvin kofeiini saattaa jopa parantaa rasva-aineenvaihduntaa. Tyylilleni uskollisena, en jaksa etsiä kirjallisuusviitteitä, mutta vakuutteluja voitte lukea vaikka täältä. Kahvissa on myös runsaasti polyfenoleja, joilla näyttää olevan merkittävä vaikutus sydän- ja verisuoniterveyden kanssa, näistä voi lukea Pronutritionistin ansioikkaasta blogista. Jotkut tahot suorastaan hehkuttavat kahvin terveysvaikutuksia, kuten vaikka Kahvinet -sivustolta voi lukea. Tässä on syytä muistaa, että sivusto on paahtimoyhdistyksen ylläpitämä. Juttuja kahvin terveysvaikutuksia oli todella helppo löytää, mutta haittavaikutuksista olikin vähemmän artikkeleita tarjolla. Professori Fogelholm kiteyttikin Hesarin haastettalussa asian hyvin: –Tämänhetkisen tiedon mukaan kahvia voidaan siis pitää pikemminkin terveysjuomana, ellei sen sekaan tule kaadettua palakaupalla sokeria ja paljon kermaa.
Arvaatte varmaan, että minä juon kahvia. Tunnustan olevani kahvin suhteen aika tarkka, mikä tahansa kuravesi ei kelpaa. Kuuntelen kauhulla kun erääskin kollega voi lämmittää päivän termarissa seisoneen kahvin m i k r o s s a. Oikeasti osaan nauraa itselleni. Mutta taudin vakavuuden tajusin, kun vanha automaattiespressokone hajosi, päätimme urhoollisesti säästää ja pärjätä tavallisella kahvilla. Mutta ei tullut mitään, aamuista katosi ilo, ei ollut enää mitään syytä nousta sängystä. Nyt aamut alkavat taas hyvällä kahvilla ja elämä on ihanaa!
Aiemmin ostin myös pavut erikoisliikkeestä, mutta nykyään ihan Lidlin pavut kelpaa, mutta tunnistan kyllä jos koneeseen on laitettu Pauligin papuja. Ei hyvä ollenkaan. Joudun toki juomaan pahaakin kahvia, mutta silloin kyse ei ole kahvista, vaan tavasta joka kuuluu tiettyihin tilanteisiin. En muuten koskaan ota kahvia lentokoneessa, siellä huonon kahvin lisäksi maitoa on vain niissä käsittämättömissä pikkupakkauksissa, joita tarvitsen ainakin 10. En taida jatkaa tätä, silä huomaan vaikuttavani aika typerältä.
Nauttikaamme siis aamu- ja päiväkahvit hyvällä mielellä. Elämän pieniä hemmotteluhetkiä, joista voi nauttia ihan joka päivä. Itse olen Fogelholmin kanssa hiukan erimieltä ja jos siltä tuntuu kahviin voi lorauttaa kermaa ja vaikka pistää kaksikin palaa sokeria. Kokonaisuus ratkaisee. Eräskin asiakas oli ensimmäisellä tapaamisella pahoillaan, että joutuu luopumaan sokerista kahvissa, kun haluaa laihtua. Hän joi kahvia 3 kuppia päivässä ja jokaisessa kupissa 2 palaa sokeria, sovimme yhdessä, ettei siitä sokerista ole tarve luopua, vaan mietitään jotain muuta. Hyvin laski paino, kun eihän se ole kuudesta sokeripalasta kiinni.
