Tietoisuustaidot, mindfulness, tietoinen läsnäolo, meditaatio ja sitä kautta myös jooga ja muut meditatiiviset lajit ovat todella suosittuja tässä kiireisessä arjessa. Välillä tosin tuntuu, että kiireinen ihminen suorittaa läsnäoloa, harrastetaan joogaa tai käydään retriiteissä. Ilman mitään ismiä tai kaupallisuutta, aito läsnäolon taito ja rauhoittuminen ovat minusta avain hyvinvointiimme. Varmasti jokainen tietää, että suorittaminen, jatkuva kiire ja maallisen materiaalin perässä juokseminen tekee harvalla todellisuudessa hyvää. Mutta siihen me helposti ajaudumme ja sitten voikin olla vaikeaa kääntää kelkkaansa. Saattaa tuntua, etten minä enää voi hallita tätä kaaosta, elämääni ja toisaalta ei nähdä mitään kohtuullista ulospääsyä. Lehdistä voimme (kateellisena?) lukea niistä rohkeista entisistä markkinointipäälliköistä jotka hehkuttavat elämäänsä lammasfarmarina. He säteilevät hyvää oloa ja seesteistä elämää, vailla huolta ja murhetta. Harvalla meillä on todellisuudessa mahdollisuutta pysäyttää elämäämme äkkijarrutuksella, ja toisaalta onko siihen tarvettakaan? Tässäkin voisimme äärilaidan sijaan miettiä pienempiä muutoksia arjessa ja elämässä. Tietoista läsnäoloa ja rauhoittumista voi harjoitella vaikka syödessään ja samalla edistää näin syömisen hallintaa ja ehkäpä painoakin.
Minulla on tapana pyytää asiakasta pysähtymään ja miettimään miksi syö jo ennen syömistä. Tämä yksinkertaiselta kuulostava asia, on ensimmäinen askel tietoiseen syömiseen. Useimmat meistä syövät samalla kuin teemme jotain muuta, luemme lehteä, katsomme telkkaria, juttelemme kaverille. Syömme myös vaikkei ole nälkä, saatamme syödä pussillisen karkkia, ilman että maistelemme todellisuudessa miltä ne maistuvat. Syömisestä on saattanut tulla oheistoiminto, jolla rytmitetään tylsää päivää, jonka äärellä tavataan ystäviä, helpotetaan stressiä tai yksinäisyyttä, vahvistetaan iloa ja onnistumista. Mieliteot toisensa jälkeen kumpuavat jostain, emmekä aina edes halua miettiä, mistä ne tulevat. Moni kertoo, että tykkään niin syömisestä ja herkuista, etten ole valmis niistä luopumaan. Todellisuudessa harva maistelee miltä ruoka tai herkku maistuu, vaan syömme sitä usein johonkin ihan muuhun tarpeeseen kuin oikeaan nälkään. Sen sijaan, että yrittäisimme kieltää itseltämme joitakin ruokia tai ruoka-aineita, asiaa kannattaa lähestyä enemmän tutkivalla ja ihmettelevällä asenteella, miksi syön ja mihin nälkään syön? Jan Cohzen Baysin kirjassa Tietoinen syöminen on esitetty seitsemän eri nälkää, joiden avulla voi lähteä pohtimaan suhdetta ruokaan ja syömiseen. Hänen ajatuksensa on että, jos ravitse jokaista nälkää emme tule kylläiseksi. Toisaalta jos yritämme ruualla täyttää, vaikka sydämen nälkää, ei mikään ruokamäärä riitä. Tietoisen syömisen harjoittelun voi aloittaa vaikka tunnistamalla nämä seitsemän eri nälkää.
Ennen kuin syöt:
Pysähdy
Hengitä syvään
Mieti
Toimi (vasta sitten)
Onko sinulla nälkä?
Tietoista syömistä voi siis harjoitella. Kun aloitat syömään, mieti asteikolla 1-10, kuinka nälkäinen olet. Mieti jokainen nälän taso erikseen. Harjoittelu voi alussa tuntua vaikealta, mutta kuten treenaat lihaksia, myös mielentaitoja voi vahvistaa. Sinusta ei tule hetkessä lihaskimppua, eikä mielentaidotkaan kehity päivässä. Mitä useammin mietit nälän tasoja, tarkkailet toimintaasi (ole tarkkana, mieli arvostelee helposti, ja se ei ole tarkoitus, vain tarkkailla, ei kieltää ja rajoittaa), sitä enemmän saat oivalluksia. Pyri syömään rauhassa ja arvioi puolessa välissä ruokailua nälän tasot uudestaan.
Onko sinulla silmän nälkä? Silmän nälkä voi herätä vaikka kun katselet ruokakuvia, keittokirjoja tai ylipäätään kauniita annoksia. Kuinka nälkäiset ovat silmäsi?
Suun nälkä on sitä kun tekee mieli pureskella tai vaikka tulista ruokaa. Toiset meistä haluaa suuhun mahdollisimman paljon ruokaa kerralla jotta suu on tyytyväinen. Suun nälkään voi vaikuttaa ihan lapsuudenkin kokemukset: tutti tai tissi suussa oli turvallinen ja hyvä olla. Kuinka nälkäinen on suusi?
Nenän nälkä saattaa herätä vaikka kaupassa kun haistat vastapaistetun pullaan tai leivän tuoksun. Vesi herahtaa kielelle ja aivoissa välähtää nälkä. Kuinka nälkäinen nenäsi on?
Vatsan nälkä ilmenee yleensä kurinana ja jopa kouristeluna. Se on ollut tärkeää evoluution kannalta, jotta olemme hakeneet ruokaa. Vatsan nälän voi sekoittaa myös vatsan muihin korvennuksiin vaikka stressissä tai jännittäessä. Vatsalle voi myös opettaa olemaan nälkäinen tiettynä kellonaikana tai jos muutat syömistottumuksia, alussa tuntuu, että on ”nälkä”, mutta kun vatsa tottuu ja se tunne katoaa. Kuinka nälkäinen vatsasi on?
Kehon nälkä on oikeastaan solujen nälkää, sitä fysiologista nälkää, joka tuntuu jopa heikotuksena, pääkipuna tai käsien tärinänä. Jotkut tunnistavat tämän nälän helposti, mutta monelle tämä ns. oikea nälän tunne on täysin kadoksissa. Tunnistatko miten nälkäinen kehosi ja solusi ovat?
Mielen nälkä ohjaa meidän syömistä usein sanoilla ”pitäisi, kannattaisi tai ei pitäisi”. Mieli saattaa sanoa, että lautanen on syötävä tyhjäksi, pulla ei tee minulle hyvää, salaatti on järkevää ruokaa. Mieli asettaa meille rajoituksia, jotka voivat kummuta kaukaa lapsuudesta tai vaikka laihduttamisen tuloksena. Mielen näläksi tulkitsen myös tilanteet joissa syömme kun joku tarjoaa tai jossa syömme siksi kun on ”pakko”. Mitä mielesi sanoo tästä ruuasta, onko se nälkäinen?
Sydämen nälkä on tunnenälkää, syömme iloon, suruun, ahdistukseen, palkinnoksi, lohdukkeeksi, yksinäisyyteen, tylsyyteen, stressiin. Syömme vaikka oikeasti tarvitsemme jotain muuta ja silloin syöminen loppuu yleensä vasta kuin annos, pussi, levy on loppu. On selvää, että ruualla täytetä sydämen nälkää. Mikä on sydämesi nälän taso?
Lisäksi on vielä pari muuta sekoittavaa tekijää:
Jano voidaan sekoittaa nälkään ja syömme myös janoomme.
Väsymys sekoittaa myös nälkäkeskusta ja mieliteot kasvavat.
Tämä harjoitus on vain yksi osa tietoista syömistä, mutta minusta hyvin toimiva tapa kenelle tahansa, joka kokee, että syö vaikka ei ole nälkä, mieliteot vaivaavat tai jopa hallitsevat syömistä. Vaikkei haluaisi mennä yhtään syvemmälle tietoisessa syömisessä, oikean nälän tunnistaminen ja kylläisyyden havaitseminen on syömisen hallinnan kannalta oleellista.
