Se on ihan kohtaa täällä, nimittäin vuoden pimein ja ahdistavin aika. Media rummuttaa jo kaamosmasennuksesta, kirkasvalolampuista ja keinoista selvitä pitkän pimeän talven yli. Somessa moni valittelee ja ahdistuu kylmyydestä ja miettii, miten jaksaa ilman auringonsäteitä kevääseen.

Kuulun siihen porukkaan, joka yrittää löytää aina selitystä ihmisten ja kansojen, nykyvalossa, kummallisella  käyttätymiselle evoluutiosta.  Mitä hyötyä tästä nimenomaisesta ominaisuudesta tai toiminnasta on voinut olla joskus ihmiselle? Kaamosmasennuksen ja talviajan lisääntyneen unentarpeen tai makean (suklaan) mieliteon takana voi minusta olla yksinkertaisesti keino selviytyä talvesta. Kuten tiedämme, on ollut aikoja, jolloin oikeasti piti olla huolissaan, miten ihmiset ja eläimet selviävät kylmän ja pimeän ajan yli: riittääkö ruoka, kuinka kylmä tulee ja saadaanko pidettyä mökki lämpimän? Puuhaa ei ollut talvella niin paljon kuin muina vuoden aikoina. Aikaa on vietetty enemmän neljän seinän sisällä tehden vain välttämättömimmät puuhat ja lapsista ja elukoista huolehtien. Tilanteessa ovat pärjänneet varmasti ne yksilöt, jotka ovat osanneet olla rauhassa (ei häiritä muita, eikä aiheuteta ristiriitoja),  kuluttaneet vähän enrgiaa (makoilua ja löhöilyä mahdollisimman paljon) ja keränneet tehokkaasti vararavintoa. Mielikuvissa olen ajatellut, että se pirun energinen tyyppi ei ole kestänyt olla mökissä sisällä, vaan on päättänyt, muiden varotuksia kuuntelematta,  lähteä metsään ja ei olekaan selviytynyt takaisin. Tai siten muut ovat lähettäneet sen duraselpupun ”hakemaan risuja ja keppejä polttouuksi”, kun eivät enää ole jaksaneet katsoa sen touhua. Näin tänne pohjolaan on valikoitunut joukko, joka talvella hieman käpertyy koloihin ja untakin pitäsi saada enemmän. Harmi, sillä Suomi ei seisahdu talveksi, vaan koulua on käytävä ja työt hoidettavat. Useimmissa firmoissa vuoden viimenen neljännes on todella kiireistä aikaa, eikä työtahdin höllentämiseen ole mahdollisuutta. Vaikka biologia ei tässäkään ole meidän puolella, minusta kannattaa kuitenkin miettiä, miten tämä pimeä aika sujuisi paremmin ja olisimme elämäniloisia myös talvella. Koska olen myös huomannut, ettei marraskuu aiheuta kaikissa samanlaista ahdistusta ja alakuloa, voidaan olettaa, että tähänkin asiaan voi vaikuttaa itse.

Talven tuloon ja mahdolliseen oman mielialan ja vireystilan laskuun voi suhtautua myös hyväksyvästi. Tarvitsen enemmän unta, en ole niin energinen ja  tehokas ja kilojakin saattaa tulla muutama lisää. Mitä haittaa siitä on? Mitä jos rauhottaisit tahtia ja ottaisit leppoisammin niin paljon kuin se on elämässäsi mahdollista?

Jos tarvitset enemmän lepoa, nuku ja lepää enemmän.  Mene aiemmin nukkumaan ja ota mahdollinen liukuvatyöaika käyttöön. Älä ajattele, että töiden jälkeen olet aktiivinen, vaan anna itsellesi lupa kääriytyä peiton alle, ota teekuppi ja kirja käteen.  Lapsiperheessäkin voi ottaa leppoisammin, vaikkei se tietenkään käy yhtä helposti. Tee kotitöitä sen verran kuin on pakko ja jousta itsellesi asettamista vaatimuksista.

Liikunnan tehokkuudestakin voi joustaa, jos ei jaksa lähteä spinningiin, voikin mennä kävelemään. Jooga on ihan parasta pimeän ajan liikuntaa. Huippu-urheilijoillakin on palautumisjaksot, olisiko sinunkin aika pitää omasi?

Jos sinulla on jatkuvasti nälkä, miksi et syösi enemmän ja tuhdimmin, jotta nälkä talttuu. Ehkä kesällä pärjäät lounassalaatilla, nyt tarvitsetkin lämmittävää ruokaa ja enemmän. Vaikka paino nousisi kilon tai kaksi, tiedät varmasti kokemukseksesta, että kevään vireyden myötä saat ne karistettua. Useimmilla pimeys  ja väsymys aiheuttaa enemmän mielitekoja. Makean mielitekojen kanssa kannattaa ensin kokeilla, miten kehon kuutelu ja leppoistaminen vaikuttaa. Saattaa olla, että suklaahimo ei olekaan niin valtava. Makeanhimon kohdalla kannattaa todella miettiä, mistä se mieliteko kumpuaa, yritätkö kuitenkin kamppailla väsymystä vastaan tai aivot ovat vaan tottuneet, että valon vähentyessä tarjoilet ratkaisuksi suklaata tai muuta sokerista? Jos päästät irti kamppailusta, saattaa se mielitekokin hälventyä tai jopa kadota.

Kun ensin hyväksytään tosiasiat, voi seuraavaksi miettiä, millaista elämää haluan elää. Jos omaan arvomaailmaan ei sovi talvihorros, kannattaa valittelun sijaa miettiä, mitä voisi tehdä, jotta olo olisi edes hitusen energisempi.

Toiset todella reagoivat valon vähyytteen. Jos kuulut siihen porukkaan, hanki ihmeessä kirkasvalolamppu. Kaikille ehdotan ulkoilua päiväaikaan, jos se on tyhtään mahdollista. Luhytkin ulkona oleilu vaikka lounasaikaan auttaa. Voisitko nipistää ruokatauosta 10-15 min ulkoiluun? Ehdota työkavereille, että menettekin syömään siihen hieman kauempana sijaitsevaan henkilöstöravintolaan. Jos sinulla on joustava työaika, miksi et kävisi lenkillä keskellä työpäivää ja lähdet töistä sitten hieman myöhemmin? Keinoja oleskella edes hetki päivänvalossa on,  jos vaan uskallamme miettiä asiaa avoimena. Vapaapäivinä sitten pidemmästi ulos. Ja huonoa keliä ei ole,  jos vaatteet ja varusteet ovat oikeat.

Hyvä kuntoisena jaksaa pimeässäkin paremmin. Valmistautuminen talvee alkaakin jo keväällä. Liikunnan olla vaikutusta vireyteen ja jaksamiseen, ja vaikka kuika väsyttäisi ei kannata jäädä sohvan pohjalle. Liikunnan tehoja ja liikunta lajeja kannattaa vaihdella ja kokeilla, mikä on itselle sopivaa. Ei ole luovuttamista, jos liikkuukin välillä leppoisammin, siitä saattaa olla jopa hyötyä, kun keho palautuu kerrankin kunnolla. Hyvä pohjakunto ei myöskään romahda, jos marras-joulukuussa liikkuu vähemmän. Tiedosta kuitenkin, että jos jätät liikunnan kokonaan pois, väsymys vaan pahenee: tee mielummin pikku lenkki, mene edes tekemään kevyt treeni salille tai lähde joogaan tai pilatkeseen.

Talvella useimmat meistä kokevat, että nälkä on suurempi kuin vaikka kesällä. Moni kaipaa lämmintä ruokaa ja hiilihydraattejakin tekee mieli. Suositelen usein, että talvella kannattaakin kuunnella luonnollista nälkää (jos sellainen on :)), syödä enemmän keittoja ja pataruokia salaattien sijaan. Laadukkaita hiilihydraatteja on hyvä lisätä, jotta pystyy paremmin hallitsemaan makeanhimoa, joka tuntuu olevan talvella usein vaativampi. Hiilihydraattien lisäksi toki edelleen riittävä proteiinien ja rasvojen saanti on tärkeää ja kasvikset, hedelmät ja marjat kuuluvat tietenkin kuvioon. Suklaan mieliteko on minusta joskus vaan opetettu juttu, kun suklaa ihanasti lohduttaa, kun on muuten kurjaa. Ehdotan, että vaihda maitosuklaan tummaan tai kokeile raakasuklaata. Kaakaopavuilla on vireyttä edistävä vaikutus, mutta niiden kanssa syödyllä sokerilla ja maidolla ei niinkään :).

Pimeässä selviytymisreseptiä ei ole, mutta kokeile ainakin nämä asiat:

– Syö juureksia, kasviksia tai  marjoja joka ruualla. Hedelmätkin sopii, mutta muista, että rasiallienn viinirypäleitä tai kilo mandariineja on liikaa

– Huolehdithan, että ruuassa on hyviä rasvoja: pähkinöitä, kalaa, öljyjä, avokaadoa ja kohtuudella voita ja kookosrasvaa. Aivot keho ja koko tarvitsevat rasvaa.

– Syö edelleen proteiinpitoista ruokaa: kalaa, kanaa, lihaa ja kananmunia pääruuille. Voit korvata eläinkunnantuotteita halutessasi palkokasveilla, soijalla ja pähkinöillä. Maitotuotteet voivat olla mukana, mutta sokerittomina ja kohtuudella. Nykyisessä rahkavilityksessä on jo pakko sanoa, että muistakaa nyt tässäkin joku tolkku 🙂

– Kahvi ja kaakao oikeasti virkistää. Kahvia suosittelen 2-3 kupillista maksimissaan ja kaakaolla tarkoitan oikeaa kaakaota.

– Jos koet, että tarvitse enemmän hiilihydraatteja, syö niitä laadukkaasti. Viljatuotteet täysjyväisenä ja välttäen turhaa sokeria ja valkoista viljaa. Herkkämahaisille suosittelen riisiä, kauraa, tattaria, kvinoaa. Useimmille vireystila pysyy parempana, jos aamulla ja lounaalla syö vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän kasvis- ja proteiinipainotteisesti – rasvaa unohtamatta.

– Sokeri ja siitä valmistetut tuotteet tuovat energiaa ehkä hetkeksi, mutta oikeasti lisäävät vaan väsymystä. Saman tekee valkoinen vilja. Sori. Kannatta oikeasti vähentää niiden käyttöä, jos väsyttää. Perunamuusi ja joskus myös ihan kuorittu perunakin toimii nukutuslääkkeenä.

– Lisäravinteet voivat olla avuksi: D-vitamiinilisää suosittelen lähes kaikille talvella. Mutta jos mietityttää itselle sopiva taso, kannattaa D-vitamiinitasot selvittää verestä syksyllä ja tammikuussa.

–  Olen nykyisin enemmän myös monivitamiinivalmisteen kannattaja. Vaikea sanoa ilman tutkimuksia, mitä tarkkaanottaen tarvitaan, mutta jos ruokavalio on yhtään yksipuolinen tai niukka, monivitaaminvalmiste voi olla tarpeen. Millään pillerillä tai lisäravinteella ei tosin korvata hyvää ruokaa.

Yksi tapa selvitä masentavasta vuoden ajasta, on keksiä kaikkea kivaa tekemistä: kutsu kavereita kylään, järjestä pikkujoulut tai teemabileet, lähde matkalle, käy erilaisilla hemmotteluhoidoissa, kylpylässä, leffassa, teatterissa tai ystävien kanssa ravintolassa. Vaikka ajatuskin lähtemisestä väsyttää, alun tahmeuden jälkeen toiminta virkistää. Niinkuin sanotaan: älä jää tuleen makaamaan vaan keksi kaikkea kivaa.

Tärkeintä pimeyden selättämisessä on oma asenne ja millaista tarinaa itsellesi kerrot. Jos jatkuvasti valitat pimeyttä, kylmyyttä ja kuinka kurjaa on, niin varmasti olo vain pahenee. Kun kerrot itsellesi toistuvasti, miten kamala vuodenaika tämä on, niin alat itsekin sitä uskoa ja näet asiat vain huonosta kulmasta.  Miksi pahentaisit oloasi kokoajan muistuttamalla, miten tylsää sinulla on? Marraskuu kutenkin tulee ja menee ohi siinä missä muutkin kuukaudet. Kohta on taas kevät ja kesä. Valittamiselta, et ehkä huomaa, että marraskuussakin on joskus aurinkoisia päiviä tai että pimeydessäkin on puolensa (esim. kukaan ei huomaa että on likaiset ikkunat, ei tarvitse tehdä pihatöitä, saa poltella kynttilöitä, olla kotona ja rauhassa). Marraskuuhun mahtuu ihan varmasti monia kivoja asioita ja kun päästään joulukuuhun, ollaankin melkein tammikuussa ja siitä se päivä taas alkaa pidentyä. Vaikka suosittelen elämään tässä hetkessä, kannattaa välillä katsoa eteenpäin ja huomata, ettei tämä oikeastaan kestä kovin kauan. Suositellen myös hieman sijoittamaan asiaa isomapaan kuvaan, mikä tässä oikeasti on kurjaa?