Blogia siirrettäessä kävin läpi vanhoja kirjoituksiani, poistin joitankin, mutta aika monet olivat ihan ajankohtaisia, vaikka ensimmäinen teksti on vuodelta 2009!

Kirjoittamisellani tuntuu olevan on selkeä, vaikkakin verkkainen rytmi ja vuoden aloitan usein kirjoituksella, jossa yritän ohjata ajattelua laihduttelusta pysyviin muutokseen ja painosta hyvinvointiin. Alkuvaiheessa kirjoittelin enemmän ihan ruokaan ja ravintoonkin liittyviä aiheita, mutta viimeiset vuodet ovat lähinnä käsitelleet muutosprosessia, ajatusten uudelleen ohjausta, mielentaitoja ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimista. Mitä enemmän työtäni teen, sitä vähemmän minua huvittaa kirjoittaa listoja siitä, mitä kannattaa tehdä ja miten syödä. Niitä listoja ja ohjeita on jo riittävästi tarjolla. Ilman sisäitä motivaatiota ja selkeää syytä muutokselle, ei näistä ohjeista ole mitään hyötyä. Muutosprosessin edetessä koen, että tärkeintä on vahvistaa muutosta, auttaa vaikeiden paikkojen yli ja kannustaa jatkamaa. Muutokset elämäntavoissa ovat itsessään hyvin yksinkertaisia: lisää liikuntaa, lisää kasvista, vähemmän sokeria ja vähemmän huonoa ruokaa. Arjessa tämä ei enää olekaan yksinkertaista, ja uudet tavat vaativat oikeasti harjoittelua ja toistoa toisen perään. Kun sanon, että elämäntapamuutos vie 1-2 vuotta, en liioittele yhtään. Mitä enemmän on muutettavaa, sen enemmän se vie aikaa tottua.

Usein kuulen, että elämäntapamuutoksen este on itsekurin puute. Minä väitän, että suurimmat esteet ovat epärealistiset odotukset, nopeiden muutosten tavoittelu ja ymmärtämättömyys, mitä muutokset vaativat arjessa. Hyvin usein arjessa ei ole aikaa eikä tilaa uusille tottumuksille: liikunnalle, riittävälle unelle ja uusien ruokatottumusten harjoittelulle. Uudet jutut eivät vaan solahda vanhaan arkeen, vaan elämää pitää todellakin muuttaa. Jos olet jälleen kerran vuoden vaihtuessa tilanteessa, jossa haluat muuttaa tottumuksia, laihtua, olla paremmassa kunnossa, olla energisempi tai ihan vaan elää parempaa elämää, tässä muutama juttu, mitä kannattaa miettiä, ennekuin ryntäät toimimaan.

 

MIKSI?

Vaikka olisi hyvä motivaatio muutokseen, tulee jatkuvasti eteen tilanteita, jossa mieli pyrkii sabotoimaan muutosta. Tämä on ihan normaalia, kun pyritään muuttamaan rutiineja ja tehdä muutoksia arkeen. Ihmismieli on enemmän tai vähemmän konservatiivi ja vastustaa rutiinien muuttamista. Muutos on aina aktiivista toimintaa ja vaatii myös ajatustasolla työstämistä, mieli pyrkii usein palauttamaan toiminaan vanhoihin, tuttuihin uomiin. Alun innostuksen jälkeen tulee entistä useammin tilanteita, jossa mieli keksii syitä, miksi muutos ei kannata, miksi en lähtisi liikkumaan, miksi valitsisin mieluummin jotain herkkua terveellisen ruuan sijaan. Tai sitten mieli vaan tylsistyy ja kertoo sinulle, että terveelliset elämäntavat ovat tylsiä ja elämästähän kuuluu nauttia ;). Näissä tilanteissa tulisi olla kirkkaana mielessä, miksi todella haluat muutosta? Miksi haluat voida paremmin, olla paremmassa kunnossa tai mahtua pienempiin housuihin. Ja vaikka mieli sanoisi mitä,  miten suunnistaa todellisten itselle tärkeiden asioiden johdattamana. Käytännössä, suosittelen listaamaan ne asiat ja ihmiset, joiden takia teet muutosta. Kirjaa riittävän tarkkaan itsellesi ylös, miksi haluat muutosta ja miksi tavoittelet hyvää kuntoa, hoikempaa olomuotoa tai mikä ikinä sinun tavoitteesi on. Tiukassa tilanteessa, kun mielesi pyrkii kääntämään kelkan suunnan vanhaan, tuttuun elämään, voit kirkastaa itsellesi, mikä olikaan kaikkein tärkeintä ja merkityksellistä. Sinun hyvinvointisi ja terveytesi on lopulta ainoa asia, johon voit edes vähän vaikuttaa ja se vaikuttaa muuhun elämääsi. Terveydellä en tässä tarkoita oireettomuutta, sairauksien puuttumista ja sitä että kaikki olisi täydellisen ihanaa. Jokaisella on vaivansa ja murheensa, toisilla tolkuttoman paljon enemmän kuin toisilla, mutta jokainen, ihan jokainen voi vaikuttaa siihen, miten juuri tässä tilanteessa, elämänvaiheessa, iässä, sairauksineen ja murheineen voisi voida paremmin.

 

 

SUUNNITELMA

Muutos elämäntavoissa vaatii aina arjen muuttumista ja mitä isommasta kokonaisuudesta on kyse, sen enemmän muutos pitää pilkkoa paloiksi. Ei riitä, että päätät  esimerkiksi vähentää herkkujen syömistä, lisätä kasvista tai liikuntaa, vaan kysymys on, miten teet sen arjessa? Missä tilanteissa herkkuja kuluu eniten, miten voit vaikuttaa tilanteeseen, miten varaudut ja mitä teet kun herkkuhimo iskee ja miksi se oikeastaan iskee? Esimerkiksi kasvisten lisääminen on yksikertaista, mutta jonkun pitää ostaa kasvikset, valmistaa, maustaa ja muistaa ottaa mukaan jne. Mitä jos alkaa kyllästyttämään ainainen pupunruoka? Entä muu perhe, ovatko he he mukaan? Aamupala, lounas ja päivällinen, mitä kasvista syöt ja miten varmistat, että niitä oikeasti on lautasella, eväslaatikossa, leivän päällä ja välipalalla. Ruokailun suunnittelu on alussa kivaa, hetken päästä rasittavaa ja huomaamatta olet palannut vanhaan. Jotta näin ei käy, kannattaa suunnitelmat tehdä säännöllisesti ja muuttaa toimintamallia tarpeen mukaan. Itsensä kanssa kanttaa käydä säännöllisesti keskustelua ja tutkailla, ollaanko oikealla kurssilla. Ei riitä että maanantaiaamuna päätät syödä hyvin koko viikon, vaan joka kerta kun käyt kaupassa, sinulla on nälkä tai olet aloittamassa syömistä, on mietittävä mitä oletkaan tekemässä. Vähitellen nämä muuttuvat rutiineiksi, mutta sitä ennen on monta pitkää kuukautta, jolloin on vaan ajateltava muutettavia asioita enemmän kuin vanhoija tottumuksia.  Suunnittele siis lyhyelle tähtäimelle ja katse samalla jo tulevaan. 

 

AIKAA

Jos arkesi on täynnä jo nyt, on turha kuvitella, että uudet tottumukset jotenkin vaan mahtuvat mukaan. Kun kalenteri on täynnä töitä, lasten harrastuksia ja muita velvoitteita, eivät aika ja voimavarat riitä uusien elämäntapojen opetteluun.  Vaaditaankin aidosti aikatauluttamista ja voi olla, että päätös itsensä huolehtimisesta on ihan aito, mutta aikaa sille ei vaan arjessa löydy. Lienee selvää, että jotakin on jätettävä pois, jotta jotain uutta mahtuu mukaan elämään. Joskus ajan löytyminen vie  pidempään ja päätös raivata elämään lisää aikaa hyvinvoinnille näkyy käytännössä vasta puolen vuoden tai vuoden päästä. Kun arki on rakentunut tietynlaiseksi voi todellakin olla tilanne, ettei perheenäidillä tai -isällä ole aikaa omille harrastuksille, mutta voisiko asia kuitenkin muuttua? Asiakkaiden kanssa keskusteluissa aikapula tulee kovin usein esille, kun mietitään elämäntapamuutoksia. Joillakin aika ja voimavarat kuluvat työssä ja työmatkoilla, joillakin muiden ihmisten hoivaamisessa, vapaaehtoistyössää, lasten harrastukssissa. Kannattaa kuitenkin olla rehellinen itselle,  voisiko elämää elää toisin? Haluaisitko muuttaa arkeasi? Lopulta voimme itse päättää kenelle tai mille arvokkaimman eli aikamme myymme. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia ja yllättävästi  moni löytää aikaa itselle ja omalle hyvinvoinnille, kun kokee sen riittävän tärkeänä. Minä ainakin olen monta kertaa jättänyt  kaaoksen kotiin ja lähtenyt lenkille, joku toinen olisi ajatellut, että pakko siivota, ei ehdi lenkille. Arvovalintoja loppujen lopuksi.

Muutokseen ja tavoitteiden saavuttamiseen menee luultavasti aikaa paljon enemmän kuin kuvittelet. Mikäli tavoite on  painonhallinnassa, kannattaa miettiä vähintään vuoden sykleissä, ja lyhyemmän rutistukset kannattaa jättää aloittamatta.  Mieli tarvitsee aikaa tottuakseen uusin tottumuksiin, keho tarvitsee aikaa pudottaakseen painoa turvallisesti ja mahdollisimman pysyvästi. Nopeaa muutosta ei ole. Ei ole. Jos ajatuksesi on kuitenkin ottaa nopea motivaatiostartti, mieti oletko joskus aiemmin yrittänyt samaa ja onnistunut siinä? Tiedätkö jonkun muun onnistuneen ensin tiputtamaan nopeasti ison määrän painoa ja sitten pitämään sen pois pitkään?

 

TAVOITE

Kun tietää mihin on menossa, on helpompi pysyä kurssissa. Ajattelen, että tavoitteita on tavallaan kahdenlaisia: on unelmatavoitteita ja arkitavoitteita. Unelmatavoitteella tarkoitan ikäänkuin majakaa tai satamaa, jota kohti kuljetaan, se voi olla vaikka ajatus itsestä virkeänä vanhuksena tai hoikempana puolen vuoden päästä tai hyväkuntoisena keski-ikäisenä tai energisenä ensi kesänä.  Mielikuva on hyvä olla sellainen , joka on helppopalauttaa mieleen. Esimerkiksi eräällä asiakkaalla oli mielikuva itsestä, joka hyppää kevyesti purjeveneen kannelta laiturille.
Arkitavoitteet sen sijaan ovat konkreettisia, mitattavia ja aikataulutettuja. Sellaisia voisi olla vaikka: parannan kuntoani treenamalla sallia kolme kertaa viikossa tai tavoitteena voi olla syödä joka päivä kunnon aamupala, lounas ja päivällinen. Tavoitteena voi toki oli kilot, sentit, mitatu kilometrit tai kuntotestitulos, mutta silloin kannattaa varmistaa, ettei unohdu ne arkiset asiat joilla näihin lukuihin päästään. Toisinkuin luullaan, pitkäaikaista muutosta ei tue rahaveto kaverin kanssa tai tiukka kilotavoite tiettyyn päivään mennessä. Vaikka kilpailussa  jonkun kanssa on tietty voima, mutta helposti se  tukee vain ulkoista motivaatiota ja tekeminen jää kun kilpailu on ohi.

Viime vuonna olin puhumassa aiheesta  Huomenta Suomessa ja mikään ei ole muuttunut, joten klippi on edelleen ajankohtainen.