Meille on vahvasti juurrutettu ajatus, että ravinnolla on suurempi merkitys laihtumisessa kuin liikunnalla. Usein käytetään prosenttiosuuksia 80/20 kuvaamaan, miten tärkeä ruokavalio on. Moni on todennut tämän myös käytännössä: aktiivinen liikkuminen ei välttämättä laske painoa. Mutta toisaalta tiedetään tutkimuksista, että onnistuneet painonhallitsijat liikkuvat päivittäin tunnin verran – vähintään. Minusta tässä on jonkilainen ristiriita, vai onko kuitenkaan?

Vastaanotolla kuulen todella usein asiakkaalta, että liikunta ei ainakaan auta laihtumaan. Joskus ehdotan, että liikuntaa olisi hyvä lisätä, asiakas saattaa kieltäytyä ”kun ei siitä kumminkaan ole mitään hyötyä”. Insinöörityyppi kertoo minulle, miten paljon mikäkin liikuntalaji kuluttaa energiaa ja ettei hän mitenkään pysty liikkumaan niin paljon, että laihtuisi. Minulta myös kysytään, onko pakko liikkua, jos haluaa laihtua? No, ei tietenkään ole pakko, niinkuin ei ole pakko syödä salaattiakaan laihtuakseen. Mutta olisiko viisasta harrastaa liikuntaa, olla aktiivinen ja liikkua liikkumisen ilosta. Vastaus on yksinkertainen: Kyllä!

Minä olen miettinyt, miksi liikunnan vaikutusta laihtumiseen vähätellään? Toki ymmärrään, että levy suklaata menee kurkusta alas aika nopeasti, mutta sen kuluttaminen, vaikka kävelemällä, vie aikaa helposti monta tuntia. Entä jos ajatellaan toisella tapaa. Jos käymme kuntoliikkumassa 3 h viikossa, se ei lisää merkittävästi energiankulutusta. Jos sen lisäksi kulkee portaita, ottaa ylimääräisiä askelia ja muutenkin tarttuu liikuntamahdollisuuksiin päivän aikana,  sillä on jo useimmille merkitystä. No, tämä kuuluisa hyötyliikunta on tuttua, mutta monikin unohtaa sen, kun puhutaan liikunnan vaikutuksesta painoon. Ne turhat portaat tai ylimääräiset askeleet lisäävät energiankulutusta, mutta harvalla ihan merkittävästi ruokahalua. Ruokahalun lisääntyminen on monen asiakaan mielestä se liikkumisen huono puoli. Mutta tähänkin voi vaikuttaa, yllättäen, ruokavaliolla ja myös hiukan liikunnan teholla.

Liikunnan yksi tärkein hyöty laihtumisessa ja painonhallinnassa on lihaskunnon kasvattaminen. Lihakset ovat aktiivista kudosta ja ylläpitämällä tai parantamalla lihaskuntoa parannetaan merkittävästi myös perusaineenvaihduntaa. Laihtuessa luonnollisesti perusaineenvaihdunta hidastuu pysyvästi ja silloin hyvä lihaskunto on entistä tärkempää. Laihtuessa lihasmassan pienemiseen vaikuttaa paitsi laihtumisnopeus, mutta myös lihaskuntoliikunnan määrä, ja ruokavalion proteiinipitoisuus. Vaaka ei olekaan paras mittari kun mietitään kokonaisuuden kannalta hyvinvointia.  Erityisesti naiset tuntuvat karsastavan lihaskuntoharjoittelua, vaikka moni heistä hyötyisi lihaskuntoliikunnasta. Siitä huolimatta edelleen usein he miettivät vain painoaan. Kun lihaskudos pienenee ikääntymisen myötä ja jos samalla vielä laihdutaan, saattaa lopputulos olla ns. laiha läski. Silloin painoindeksi on normaali, mutta rasvakudosta onkin sitten suhteessa paljon. Terveyden, toimintakyvyn ja  hyvinvoinnin kannalta lihaksien säilyttäminen tai jopa kasvattaminen on ihan ykkösjuttu. Sen sijaan ylipaino ei ole yleensä niin suuri riski kuin ajatellaan. Kun lihaskunto on hyvä, keho on myös ulkoisesti kauniimpi eikä laihduttaminen ole esteettisistäkään syistä tarpeen.

Liikkuminen vaikuttaa myös positiivisesti mielialaan ja vähentään näin tarvetta lohdutella itseään herkuilla. Moni asiakas kertoo, että liikunta vie pois mielitekoja ja auttaa hallitsemaan syömistä. Tätä voidaan selittään monella ihan hormonitason muutoksella, mutta usein liikunnasta tulee hyvä olo jo yksin sen takia, että on tyytyväinen, että on lähtenyt liikkeelle.
Liikunnan kautta  voi harjoittaa kehotietoisuutta: joogat ja asahit voivat toimia todellisina mielenhallintalajeina. No, toki niitäkin voi vain suorittaa, mutta jos oivaltaa kokonaisvaltaisen harjoittelun, niin liikunnan vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin fyysinen kunto. Kehotietoisuutta voi lisätä lähes mihin lajiin tahansa, vaikka vesijuostessa, metsässä kävellessä tai venytellessä se onnistuu helposti. Kehotietoisuuden kautta omasta kehosta on helpompi oppia pitämään ja saattaa huomata, ettei laihduttaminen ole tarpeen, vaan tärkeämpää on kokonaisvaltainen hyvä olo.

Liikunta auttaa stressinhallintaan ja moni on  huomannut, että murheet on viisaampaa karistaa lenkkipolulle, kuin  vetää levyllinen suklaata. Kun kuuntelen paljon liikkuvan ihmisen motiiveja, nousee esille usein muut asiat kuin kalorinkulutus ja suoritus. Retket perheen kanssa, pitkä hiihtolenkki aurinkoisessa kevätsäässä tai vaikka lumikenkäreissu antavat voimavaroja arkeen, joiden avulla jaksaa sitten huonommankin päivän.

Minä lähden tästä lataamaan akkujani hiihtoladulle. Seuraavan kerran kun sinä lähdet liikkumaan, mieti miltä se tuntuu ja millaisia ajatuksia ja tunteita nousee esille ja toisaalta millaisella mielellä palaat kotiin?