Stressi, kiire, väsymys tuntuvat kehossa, ja muutoksia voidaan myös mitata hormonitasoissa, sykkeessä ja parasympaattisen hermoston toiminnassa. Puhun usein, että keho käy ylikierroksilla. Joskus yritämme rauhoittaa kehoa syömällä. Emme edes aina tiedosta, että syömme rauhoittuaksemme. Tyypillinen esimerkki on kun tulemme töistä kotiin kiireisen päivän päälle, ehkä kaupan kautta, nälkäisenä ja vastassa on kaaos heti eteisessä. Moni asiakkaista kertoo, että juuri tämä tilanne on haastava syömisen hallinnan kannalta. On aika luonnollista syödä silloin kun keho käy kierroksilla: verensokerit saadaan ylös, energiaa tulee ainakin vähäksi aikaa ja sen jälkeen tulee raukea ja rauhallinen olo, jolloin on mukava käydä sohvalle makaamaa.
Kun kroppa käy kierroksilla kiireen, stressin tai väsymyksen takia, olisi syömisen tai muun sijaistoiminnon sijaan, hyvä miettiä, miten keho ja mieli todella rauhoittuisivat. Koska toimimme helposti rutiinilla voi tuntua, ettei osaa pysähtyä ja rauhoittua. Mutta tätäkin taitoa voi harjoitella. Minusta yksi hyvä tapa opetella kuuntelemaan kehon viestejä, harjoitella rauhoittumaan ja keskittymään tähän hetkeen on jooga. Joogaa voi harjoittaa monella tavalla: suorittaen tai kehoa ja mieltä kuunnellen. Jooga lisää kehotuntemusta, se auttaa hahmottamaan kehoa, sen kipuja ja tuntemuksia. Koska jooga harjoittaa sekä mieltä että kehoa, sopii se minusta loistavasti syömisen hallinnan kanssa kamppaileville. Joogaa on tarjolla monenlaista ja tiedän, etteivät oikeat joogit arvosta kuntokeskusten ”discojoogaa”, joka on karsittu tai tuotteistettu alkuperäisistä versioista. Mutta minusta nämä joogat voivat madaltaa kynnystä ja helpottaa joogan aloittamista. Kuntokeskuksissakin voi löytää joogasta voimavaroja arkeen.
Miten jooga sitten tulee arkeen? Se on minusta asia, joka pitää itse oivaltaa, mutta jo joogahengitys auttaa arjessa: muutaman sisään- ja uloshegitys rauhoittaa. Joogassa oppii myös kestämään epämieluisia asentoja, huomaamaan että minähän kehityn, osaan ja pystyn, tutustuu paremmin omaan kehoon, sen muotoihin ja ääriasentoihin ja ennen kaikkea joogassa oppii rauhoittumaan ja rentoutumaan. Monet näistä taidoista ovat oivallisia välineitä, kun pyritään pääsemään tasapainoon syömisen kanssa ja välttämään holtitonta syömistä.
Kun itse aloitin joogan, minun oli alussa vaikeaa maata selälläni ja rentoutua. Osaksi siksi että, alaselkä oli niin jumissa, että siihen sattui, osaksi siksi että ajatukseni eivät mitenkään pysyneet tässä hetkessä vaan suunnittelin jo tulevaa, mitä syön tai mitä kirjoitan feisbuukkiin. Minua alko lähinnä ärsyttämään koko touhu ja halusin pois. Keho eikä mieli ollut tottunut tälläiseen harjoitukseen. En ole edelleenkään mikään tietoisen läsnäolon mestari, mutta pystyn helposti makaamaan selälläni ja voisin jäädä siihen makaamaan pitkäksi aikaan. Olo joogan jälkeen on seesteisempi, mieli selkeämpi ja syöminen luonnollisempaa.
Jos olet tottunut purkamaan stressiä kovalla liikunnalla, juoksemalla tai menemällä ohjattuun jumppaan, jossa soi musiikki kovalla, harkitse, voisitko oikeasti rauhoittaa kehoasi paremmin lempeämmällä tavalla. Kun keho käy kierroksilla jo valmiiksi, ei kova liikunta yleensä tee asialle hyvää. Vaikka liikunnan jälkeinen väsymys vie ajatuksetkin, se saattaa todellisuudessa kuorimittaa kehoa ja mieltä lisää. Palautuminen voi olla hidasta, unen laatu heikentyä ja voi olla, että ajat itseäsi enemmän piippuun. Liikunalla – kovallakin – on paikkansa, mutta haastan opettelemaan kuuntelemaan kehoa ja mieltä: milloin on aika rauhoittua ja milloin mennä kovempaa?
Joogatessa ei verrata itseä toisiin, eikä itseäkään kannata arvostella. Suosittelen kokeilemaan, ihmettelemään, miltä jooga tuntuu mielessä ja kehossa ja voisiko se edistää kokonaisvaltaisesti hyvinvointiasi.
