Vastaanotollani käy melko usein henkilöitä, joilla on ylävatsavaivoja, refluksitauti tai närästystä. Jos telkkarimainoksien määrästä voidaan saada mitään viitteitä närästysoireden yleisyydestä, niin niitä on paljon.  Pikahaulla löysin, että jopa 9 % väestöstä kärsiin närästyksestä viikottain. Oli diagnoosi mikä tahansa närsätyksen takana, sitä hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Ja tämä vasta minua närästääkin. Hyvin harvoin lähdetään hoitamaan syytä ja selvittämään, olisiko ruokavaliomuutoksilla vaikutuksia, vaan lääkkeet otetaan heti käyttöön. Vastaanotolle tuleekin usein heitä, jotka ovat syöneet pitkään happosalpaajia (ja lisääntyvässä määrin) ja alkaneet miettimään, onko tässä mitään järkeä? Usein asiakkaat ovat itse pyytäneet päästä ravitsemusterapeutille (on toki lääkäreitäkin, jotka ehdottavat) ja ovat varsin motivoituneita miettimään ruokavaliomuutoksia. Ruokavaliomuutosten jälkeen lääkkeistä voidaan joko luopua kokonaan, niitä tarvitaan vähemmän tai aiempaa selvästi harvemmin.

Lääkäreiden tietämättömyys ravitsemusasioista ei ole yllätys, mutta hämmästyin kuin luin Terveyskirjastosta ylävatsavaivojen, refluksitaudin ja närästyksen hoidosta, miten vähän sielä puhutaan ruuasta ja syömisestä. Harmillista, että tietämättömyydesta johtuen ravitsemusterapeutille lähtetään aika  harvoin, vaikka todellisuudessa oireita voidaan merkittävästi lievittää aika maltillisilla ruokavaliomuutoksilla.

Minusta on melko hämmentävää, että ihmiset saattavat syödä vuosia happosalpaajia yhtään ajattelematta olisko niistä jotain haittaa. Pitkäaikaistutkimukset puuttuvat yleisesti käytössä olevilta PPI- ja H2 happosalpaajista, jotka estävät suolahaponeritystä, silti ihimset syövät niitä aika huolettomasti. Tai voisko olla niin, ettei niistä haitoista ehkä juurikaan puhuttu vastaanotolla ja toki oireet ovat kurjat ja niiden väistyminen todella helpottavaa. Ymmärrän, että pillerin nappaaminen on paljon helpompaa kuin ruokavalion muuttaminen, mutta luulen, että moni olisi valmis kokeilemaan, jos lääkäri sitä ehdottaisi ja saisi kunnon ravitsmeusohjeet. Ylimalkainen kehoitus välttää oireiden aiheuttajia, ei vaan auta kovin pitkälle.  Kun vastaanotolla istuu vahvasti lääkitty refluksipotilas, joka aloittaa aamun kahvilla ja ruisleivällä, pistää todella miettimään, onko tässä mitään järkeä?

Tässä olisi listaa, mitkä yleisesti lisäävät refluksivaivoja ja närästystä. Yksilöllisiä eroja on toki paljon, eikä tämä ole kaiken kattava, mutta näistä voi lähteä liikkeelle.  Tarkemmat ohjeet  ja neuvot ruokavalion totettuamisesta saat hyvältä ammattilaiselta kuten vaikka asiaan perehtyneeltä ravitsemusterapeutilta.

– kahvi, erityisesti suomalainen vaalea paahto

– alkoholi

– musta tee

– hiilihapolliset juomat, erityisesti kolajuomat, energiajuomat

– kaakao

– suklaa

– keinomakeutusaineet

– ruisleipä, erityisesti tuore leipä, mutta herkimmillä ruis ylipäätään

– vaalea leipä ja pulla, mutta herkillä myös vehnätuotteet yleensä

– kurkun kuori

– paprika

– sipulit – kaikki

– herneet, pavut

– omena

– raa’ahko banaani

– juurekset ja kaalit raakana (keräkaali ja lanttu myös kypsennettynä)

Jos oireet ovat kovat, voidaan mahaa rauhoitella muutaman viikon ns. valkoisella dieetillä (yksinkertainen, helposti sulava ja mahdollisimman vähän mahaa ärsyttäväruokavalio), vähitellen laajentaa ruokavaliota. Kolleega on saanut parin todella vaikean närästyksen (mikä ikinä siellä olikaan takana) rauhoittumaan muutaman päivän mantelimaitopaastolla. Mantelilla tuntuukin olevan oireta helpottavia vaikutuksia, vaikka mitään tutkimusnäyttöä asialle ei ole.

Kuten sanottua, hyvin usein närästys helpottuu ruokavaliohoidolla, lääkkeitä tarvitaan vähemmän tai ei lainkaan. Suosittelen ainakin kokeilemaan ja tarvittaessa ammattilaisen puheille, niin ruokavalion toteuttaminen on huomattavasti helpompaa.