”Ai, taasko sä meet joogaan?” Kysymyksen esitti esikoiseni, kun olin jo aamulla ollut nuoremman kanssa tenavajoogassa ja olin lähdössä omalle joogatunnille. Olen innostunut joogasta vasta viime vuonna. Syksystä lähtien olen käynyt 2-3 kertaa viikossa joogaamassa ja houkutellut kaikki ystävät ja tuttavatkin sen pariin. Koen, että jooga on auttanut merkittävästi minun selkävaivoihin, parantanut erityisesti keskikehonhallintaa, tasapainoa ja olen oppinut yhä paremmin keskittymään tähän hetkeen. Joogan avulla olen myös oppinut kuuntelemaan ja hyväksymään omaa kehoani paremmin. Nämä vaikutukset tuki- ja liikuntaelimiin on todennettu myös monissa tutkimuksissa, mutta joogaohjaajat kertovat paljon laaja-alaisemmin, mitä hyötyä joogasta on terveydelle ja mihin jooga-asanat vaikuttavat. Skeptikkominussa on hiljaa tuhahdellut ja ehkä hiukan ärtynytkin joistakin väitteistä. Enkä enää yhtään kertaa halua kuulla, että joku asana hieroo sisäelimiä ja parantaa näiden toimintaa. Eihän sisäelimiä voi hieroa, ei ainakaan jos on keski-ikäinen suomalainen, jonka sisäelimet ovat turvassa paksun rasvapeitteen alla! Mutta jäin kuitenkin miettimään, mitä tieteellistä joogan hyödyistä on kirjoitettu. Päätin tehdä hiukan kirjallisuuskatsausta aiheesta, keskittyen muihin kuin tuki- ja liikuntaelimiin sekä mielialaan.
Jooga ja sydän- ja verisuonisairaudet
Joogasta löytyy kohtuullisen paljon tutkimusta vaikutuksista verenpaineeseen ja myös painoon, verenrasvoihin ja -sokeriin. Helpottaakseni urakkaani luin ensin katsausartikkelin joka oli kirjoitettu 2007. Mukaan oli hyväksytty 32 tutkimusta, tosin niistä on vain kaksi oli plasebokontrolloituja kokeita ja jopa puolessa tutkimuksissa oli terveitä koehenkilöitä. Lähes kaikki tutkimukset olivat melko lyhyitä (keskimäärin 4-12 viikkoa) ja pidempi seuranta oli vain muutamassa tutkimuksessa. Joogatuntien sisältöä ei ollut yleensä tutkimuksessa kuvattu ja myös joogatuntien määrä vaihteli suuresti.
Vaikutus painoon
Retrospektiivisessä tutkimuksissa on todettiin, että pitkäaikainen (yli 4 vuotta) joogan harrastaminen yhdistettiin painonlaskuun ylipainoisten keskuudessa. Kahdeksassa tutkimuksessa osoitettiin joogan olevan tehokas keino laihtua.
Vaikutus verenpaineeseen
Kahdeksessa tutkimuksessa todettiin, että joogalla oli vaikutusta verenpaineeseen terveillä henkilöillä. Jooga alensi tilastollisesti merkittävästi myös tyypi II diabeetikoiden, verenpainetautia ja sydänsairautta sairastavien verenpainetta.
Vaikutus verensokeriin
Kuudessa tutkimuksessa osoitettiin joogan alentavan verensokereita. Esimerkiksi eräässä tutkimuksesa 4 kk joogaharjoittelu alensi tyypin II diabeetikoilla verensokereita tilastollisesti merkittävästi.
Vaikutus verenrasvoihin
Yhteenstä neljässä tutkimuksessa jooga paransi tilastollisesti merkittävästi diabetikoiden, verenpainetautia sairastavien ja sydänsairaiden kolesteroliarvoja. Mutta kuten sanottua, useimmissa tutkimuksissa seuranta-aika oli varsin lyhyt ja pidempi aikaisia vaikutuksia sydänterveyteen ei tutkimuksista voida päätellä.
Artikkelissa oli myös kuvattu havainnollisesti, mikä ovat joogan oletettu vaikutusmekanismi sydän- ja verisuonisairauksiin. Kuten kuvasta huomaa joogan vaikuttaa fysiologisesti (paino, verenpaineen, kolesteoli ja verensokerin lasku) ja psykologisesti (parantaa mielialaa, tehokkuutta ja elämänlaatua sekä vähentää stressin kokemista), ja myös muuhun terveyskäyttäytymiseen (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus).
Jatkaessani kirjallisuushakuja, löysin lisää tutkimuksia jotka on tehty viimeisen 5 vuoden aikana, joissa joogalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia verenpaineeseen ja -rasvoihin sekä painoon. Tässä muutama viite ja lisää löytyy Pubmedistä.
Jooga ja suolisto
Muutama mielenkiintoinen tutkimus löytyi joogan vaikutuksesta IBS:n (ns. ärtyvä paksusuoli) hoidossa. Molemmissa tutkimuksissa saattiin lupaavia vaikutuksia IBS:n oireisiin. Toivottavasti saadaan joskus lisää tutkimuksia.
Yritin löytää tutkimuksia myös ylipäätään suoliston toiminnasta ja löytyisikö mitään tieteellistä tutkimusta siitä, voidaanko joogalla todella vaikuttaa aineenvaihduntaan ja sisäelinten toimintaan, mutta turhaan. Tai sitten en vaan osannut etsiä. Ymmärrän toki, miten jooga liikuntana vaikuttaa lihaksiin, verenkiertoon, hikoilun kautta yleisesti kehon toimintaan, mutta onko jooga tehokkaampaa tai parempaa kuin liikunta ja venyttely ylipäätänsä? Ehkä tässä on vaan kulttuuriero, en voisi kuvitellakaan, että Bodypump-ohjaaja kannustaisi jatkamaan jalkakyykkyä, koska se parantaa sisäelinten toimintaa ja poistaa kuona-aineita hien mukana tehokkaasti? Vesijuoksuakin suositellaan lähinnä kuntoiluna, vaikka oikeastihan se poistaa kuona-aineita todella tehokkaasti – minua ainakin pissattaa kovasti vesitreenin jälkeen.
Jooga edistää monin tavoin hyvinvointia, mutta osa väitteistä on, näin länsimaalaisitain ajateltuna, melko uskomusta. Mutta ei sillä niin väliä, kun joogasta tulee niin hyvä olo – kokonaisvaltaisesti.
